Kokoomuksen väite ”pakon sanelemista leikkauksista” on poliittinen valinta, eikä mikään luonnonlaki

On hämmentävää lukea miten kevyesti Marko Kilpi kirjoituksessaan ([SS 25.2.](https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/9252732)) julistaa, että hyvinvointivaltio on ”umpisosialistinen”. Todellisuudessa julkinen sektori on se, mikä tarjonnut työkaluja pitämään Suomen pystyssä eri kriiseissä, oli se sitten energia-, korona tai muu. Koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva voivat näyttäytyä vain kuluerinä, jos ei voi myöntää niiden merkitystä yhteiskunnan toimivuudelle. Irlannin julkisen sektorin pienuutta selittää muun muassa se, että terveydenhuolto toimii siellä sekamuotoisesti – julkisen HSE‑järjestelmän rinnalla toimii laaja yksityinen ja vakuutuksiin tukeutuva osuus. Kansanedustajien olisi oikeasti hyvä käydä maissa, missä hyvinvointivaltio ei ole estämässä lapsia kerjäämästä tai istumassa koulun penkillä. Siellä ei myöskään yleensä ole ammattiyhdistysliikettä ”rasittamassa”, vaan tuloerotkin ovat räikeitä ja hyvätuloiset asuvatkin muurien ja piikkilankojen takana. Hyvinvointivaltio varmistaakin, että yhteiskunta pitää rattaat pyörimässä, niin yrityksille kuin ihmisille – mahdollistamassa kouluttautumisen yksilön lähtökohdista huolimatta niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Kokoomuksen väite ”pakon sanelemista leikkauksista” on poliittinen valinta, eikä mikään luonnonlaki. Orpon hallitus on päättänyt heikentää pienituloisten asemaa, leikata opiskelijoilta, kurittaa työttömiä ja murentaa työehtoja — samaan aikaan kun se on jakanut suurituloisille ja yrityksille verohelpotuksia tai ohjaamalla rahaa yksityisille terveysjäteille. Tätä ei voi kutsua välttämättömyydeksi. Se on ideologiaa, joka sysää kustannukset heikoimmille ja palkitsee vahvimmat – jokainen varmaan arvaa minkälainen yhteiskunta on tämän polun päässä. Se ei ole pohjoismainen, vaan jotain ihan muuta ja uudistusten vertaaminen muihin pohjoismaihin tuntuukin irvokkaalta, kun ottaa huomioon kuinka hyvin Kokoomus on näissä ulostuloissaan noukkinut rusinat pullasta. On harhaanjohtavaa väittää, että Ruotsi ja Tanska olisivat tehneet ’samat uudistukset’ – tutkimusten mukaan Suomen nyt toteuttama kokonaisuus on poikkeuksellisen laaja verrattuna muihin Pohjoismaihin. Muut pohjoismaat ovat pitäneet kiinni vahvasta hyvinvointivaltiosta, korkeasta verotuksesta ja laadukkaista julkisista palveluista. Tanskassa verotus on korkeampaa kuin itseasiassa Suomessa. Ruotsi ja Tanska eivät ole romuttaneet työehtoja tai sosiaaliturvaa — päinvastoin, ne ymmärtävät, että tasa-arvo ja turvaverkot ovat talouskasvun edellytys luottamuksen kautta. Pohjoismainen malli ei ole kokoomuksen ajama malli, vaan juuri se, mitä kokoomus nyt yhden hallituskauden ollut purkamassa. Kreikka-vertaus on ontto, kun huomioi, että Kreikan kriisi ei johtunut vahvasta julkisesta sektorista, vaan heikosta veropohjasta ja veronkierron kulttuurista. Jos jotain pitäisi oppia, niin se, että verotuksen on oltava oikeudenmukaista ja kattavaa. Lopulta kysymys on arvovalinnasta: haluammeko Suomen, jossa jokaisella on mahdollisuus pärjätä, vai Suomen, jossa pärjää vain se, joka sattuu syntymään oikeaan perheeseen? Pienen kansakunnan etu on, että jokainen voi hyödyntää täyden potentiaalinsa – Kokoomuksen malli taas enemmän sementoi lähtökohdista kumpuavan tilanteen. Teemu Backnäs Kirjoittaja on Kuopion kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen sekä aluevaltuutettu (sd.). Jutun voi lukea myös [*Savon-Sanomista*](https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/9263076) --- *Kirjoitus on julkaistu myös [SDP Kuopion sivuilla](https://sdpkuopio.fi/teemu-backnas-kokoomuksen-vaite-pakon-sanelemista-leikkauksista-on-poliittinen-valinta-eika-mikaanluonnonlaki/).*